Hassua, miten joskus tulee sellainen hetki, kun parasta antia edessä olevassa ruoka-annoksessa ovat mustaksi kärähtäneet, rapsakat perunasiivut. En ole vieläkään tottunut syömään pelkkiä kasviksia, toisaalta syynä voi olla myös se ettei ruokalassamme oikein osata valmistaa kasviksista oikeasti hyvää ruokaa.
Ehdoton hitti tässä kuurissa on toistaiseksi ollut se, ettei minun tee mieli ruokaa. Olen kuitenkin aika varma siitä, että pidemmän päälle syömättömyydestä ei seuraa mitään hyvää. Käskettiin ostaa soijarouhetta. Teen sen tänään.
Ehdoton hitti tässä kuurissa on toistaiseksi ollut se, ettei minun tee mieli ruokaa. Olen kuitenkin aika varma siitä, että pidemmän päälle syömättömyydestä ei seuraa mitään hyvää. Käskettiin ostaa soijarouhetta. Teen sen tänään.
2 kommenttia:
Hei hauskaa! Mä olen ruvennut jokseenkin samaan touhuun jokseenkin samaan aikaan ihan tietämättä. Mun projekti ei tosin ole ihan yhtä ehdoton (kala ei ehkä ole eläin), mutta ei myöskään aikarajattu.
Tämä popsii kasvismakaronilaatikkoa, keittoja (pinaatti-, sose- ja kesä-, nam), pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia ihan kaiken kanssa, sieniä, rehuwokkeja, ja tietysti kaikkien noiden välissä tomaatti-mozzarella-pitsaa. Aika vähillä vierotusoireilla on selvitty. Kertaakaan ei tosin ole vielä iskenyt hillitöntä kebabinhimoa, jonka kanssa voi tulla aika tiukkaa. Kuka keksis soijakebabin?
Itsehän näin ensimmäisen kasvissyöntipäivän jälkeen unta sisäfilepihvistä. Aamulla itketti.
Lähetä kommentti